YKSINÄISYYS

Heips te rakkaat ihmiset !!!
Tajunnan virtaani iski yksinäisyys kuin ”halolla päähän lyötynä”.
Poden flunssaa joka vei ääneni ja muutenkin näin sairaana kaipaan että joku ois hoivaamassa ja paijaamassa.
Tähän joku voi sanoa ettei kaipaa tässä olotilassa ketään lähelleen.
Suotakoon kaikille oma ajattelu tapansa.
Vaaka ihmisenä kun olen sosiaalinen, tämä äänettömyys koettelee….

Yksinäisyys on aina yksilön subjektiivinen tuntemus.
Onko yksinäisyyden perustana heikkous, voimien rajoittuneisuus, fyysiset voimat, henkinen ajattelu, energia tason hiipuminen ym….
Olisiko mahdollista että yksinäinen näyttäisi kärsivän ei yksinäisyydestä, vaan kontaktin puutteesta.
Yksinäisyys voi olla sekä siunaus, kirous, valittua yksinäisyyttä tai yksin jäämistä.
Monet yksin jääneet alkavat vetäytyä ihmissuhteista, toiset pakenevat yksinäisyyttä touhuamiseen ja kiireeseen.
Yhtä kaikki varmaan myös työnarkomaani on yksin…
Yksinäisyys voi olla tuskaa, mutta sen viesti voi olla myöskin se, että meidän on opittava jotain hyvin tärkeää.
Minun läksyni on nyt varmaankin oppia kärsivällisyyttä.

Itsensä kohtaamisen vaikeus ja rikkaus
On pysähdyttävä katsomaan itseään eikä vain paettava asioita?
Uskon että jos asioita ei heti käy läpi ne ovat kuitenkin joskus edessä ja ehkä pahempana. Ajattelen että olen tehnyt parhaani siinä tilanteessa, omien voimavarojeni puitteissa. Otan opikseni ja anteeksi antaen itselleni ja toiselle.
Jos rohkaistumme kohtaamaan yksinäisyyden saamme rikastuttavan kokemuksen.
Pelkäämme liian usein saavamme "erilaisuuden" leiman.
Itse ajattelen ”onneksi” jaksan olla erilainen. Ja jos joku ei pidä minusta ei maailmani siihen kaadu.
Kokeile yksin olemista kotona, kuin että lähdet sellaisten ihmisten seuraan, joista et todella pidä.
Ns. ”energia varkaat” vievät energia tasomme alas.
Toivokaamme näille ihmisille voimia.
Hakeutukaamme samanlaisesti ajattelevien seuraan, näin saamme iloa ja voimia siihen tulevaan ”huonoon” päivään että jaksamme ne.
Hiljaisuuden retretit ovat tuoneet nykyajan kiireisille helpotusta.

Tässä muutamia vinkkejä ajatusmaailmaasi ja ehkä löydät jotain uutta miten toimia toisin ajattelussasi käsitellä asioitasi. Mietihän näitä kysymyksiä rehellisesti ja puntaroi eri näkökohdista.
- etsiä, rakentaa identiteettiäsi, elämänkatsomustasi, kohtaamaan epävarmuutta, kehittää taitojasi ilmaista itseäsi
- kehittää arvostelukykyäsi, oppia suvaitsevaisuutta, oikeudenmukaisuutta sekä kantamaan vastuuta itsestään, toisista, yhteisöstä, luonnosta
- tutustua eri katsomuksiin ja kulttuureihin

Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu

Minä ja muut

Mitä on ystävyys?

Mitä merkitsevät "hyvä" ja "paha"?

Mitä merkitsevät oikeudenmukaisuus ja reiluus?

Ajattelun vapaus
Mitä on hyvä elämä?

Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti

Kuka olen ja mitä osaan?

Miten kehityn ja kasvan?

Miten olen samanlainen/erilainen kuin muut?

Erilaisia elämäntapoja

Kulttuuri

Suvaitsevaisuus
Mitä on elämänkatsomus?

Yhteisö ja ihmisoikeudet

Perhe

Koulu

Yhdessä eläminen

Lasten oikeudet

Tasa-arvo ja rauha
Mikä on eettinen ongelma ja miten sen ratkaisen?

Ihminen ja luonto

Mitä on luonto?

Elämän synty ja kehitys?

Minä ja luonto

Tulevaisuus

Mitä on kestävä kehitys?
Käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta

Nyt lähden oikaisemaan selkärankaani ja lukemaan MINÄ OLEN lehteä.

Aurinkoa, voimia ja haleja itsemme avartamiseen.

Olla vaan

Etsin kulkemalla, mutta löydän vasta pysähtymällä.

Pysähtyä, hiljentyä..... Siinäpä taitolaji.... Jeps,jeps, juuuuuu

Tuntuu että kaikilla on mahottoman kiirus näin joulun alla...
Meikä se vaan on LAISKAN sorttinen, eipä kiiruut paina.
Löhöily tekee niiiiin hyvväääää sielulle !!!

Kuusenkin oon jo laittanut valmiiksi aikoja sitten, ohoooooo, niinpä niin.
Miten ihanasti kynttilät loistaa illan hämärtyessä. Hyvä kirja käteen, pehmeä peitto korville ja nauttimaan olostaan.

Hengähä tok siekii ja anna mielikuvituksen viedä sinut jonnekin ihanaan paikkaan vähäks aikaan.

KUNTOHARJOITUS

Risto Reipas, Nalle Puh ja Nasu suunnittelivat Viimeistä lepoharjoitusta.
"Tiedän juuri teille sopivan kuntoharjoituksen jota ketkään muut Metsässä eivät pysty tekemään.
Se on Ilmojen kuuntelu", sanoi Risto Reipas.
"Miksi muut eivät pysty tekemään sitä?".
"Siksi koska tämä harjoitus vaatii herkkyyttä...""Ja mekö pystymme siihen?" sanoi Puh. "Yksiksemme, hiljaa yhdessä?"
"Mekö vain makaamme ja kuuntelemme?" Nasu kysyi.
"Emmekö liiku yhtään?""Aivan niin.
"Hän näytti epäilevältä. "Tämä on ensi kerta kun kuulen laiskasta liikunnasta.
Mille ruumiinosalle se on hyväksi?""Sielulle.
Katsos, mielikuvituksesikin kaipaa silloin tällöin liikuntaa."

Non niiiiii ja nyt laiskiainen siitä töihin ;)

Rauha tein sieluille näin joulun alla.

Risteyskohta

Risteyskohta

Niin työ ja ihmissuhteissa.


Tässä sitä ollaan TAAAASSS !!!
“Jumppahuiti”
Ja mä kun luulin että nyt olen siinä lopullisessa hyvässä tilanteessa mutta mitä vielä…….


Vatsaa väänti, oli paha olla ja ajattelin jot “hulluko” mä olen kun nyt uusiksi pistän elämäni.
Sitten palikat vain meni yhtenä vko lop:na paikoilleen ja ajattelin näin:

Kaikki mitä tarvitsen

Minäkö köyhä? Ehei, en ole!
Ei minulla taloja, tiloja ole, mutta lempeä katse sielussani.
Ei minulla autoja, veneitä ole, mutta ihoni pehmeys ihollani.
Ei minulla rahoja, osakkeita ole, ei tuloja suuria, säästöjäkään,
mutta silmät ja korvat elämä huomata.
Ei minulla ole mitä muut tarvitsevat,
minulla on mitä minä tarvitsen.


Vaikeita päätöksiä olen taas tehnyt, jotka ovat kylläkin uinuneet siellä takaraivossa pidemmän aikaa.

Sanotaanhan että “ettepäin ihmisen tekee mieli”.
Olen kyl "outolintu" nyt pitäisi olla surullinen, rypeä itsesäälissä ja mä olen iloinen, onnellinen eikä itsesäälistä tietoakaan.
Tuo kuva kuvaa mua aika hyvin aiemmin...hihhiiiiii (ei enää)

Yökulkija olin pitkään mutta nyt palaan aikaan jossa saan kokea taas auringonpaisteen
(sillo kun se paistaa), lintujen viserryksen sekä tavata ystäviä mukavia.


Mikä energia latinki on nyt päällä, JEEEEEEEE !!!!


Nyt noudatan sydämeni ääntä ja kuljen avoimin mielin.
Tiedän siellä jossakin se onneni on. LUOTAN PÄÄTÖKSIINI

Teen ne joutuisasti ja pidän niistä kiinni niin pitkälle kuin uskon niiden olevan oikeita,
sanoivatpa muut mitä tahansa.
Jos taas tulen sellaiseen johtopäätökseen, että erehdyin,
en epäröi tunnustaa erehdystäni ja etsiä uutta suuntaa.

Muistathan tään:

Kun iloitset pienistä asioista,
voit iloita usein!!!


Joulun odotusta :)

HARRASTAMINEN

HARRASTAMINEN

Mitä harrastat?
Harrastatko porukoissa vai yksin?
Onko harrastamisesi kallista vai ilmaista?
Onko vaatteesi viimeistä huutoa vai kulahtaneet verkkarit?
Teetkö sitä pakkopullana verenmaku suussa
vai silloin kun hyvältä tuntuu?

Kuluttajista ollaan tehty sätkynukkeja.
Elämä on nykyisin niin hektistä että hirvittää.
Töissä painetaan kahden edestä ja sama jatkuu harrastamisen kanssa.

Me tarvitsemme aikaa hiljentymiseen joka antaa energiaa taas jatkaa.
Eipä ole ihme että ihmiset ovat nykyisin niin väsyneitä ja kireitä.

“Jumppahuitti” kun harrastamisesta ollaan tehty elämää suurempi kysymys…
Tuntuu että ei arvosteta, ellei harrasta raskaita fyysisiä lajeja kuin:
kuntosalilla käyntiä, aerobicciä, hiihtoa, jääkiekkoa, uintia ym.
Työhaastattelussakin kysytään /tivataan harrastuksista.
Ymmärrän toki että pitää olla muutakin kuin työ eikä vain olla “sohvaperuna”.

MUTTA, nyt olisi jo aika ymmärtää toisenkinlainen hiljaisempi vaihtoehto harrastamiselle.

Kun minulta kysytään, mitä harrastan? Vastaan!!!
En kovin ihmeellistä, mutta kun liikun teen sen nauttien ja hyvällä mielin.

Kävelen metsässä, järven/ meren rannassa.
Istun kannon nokkaan metsässä ja kaivan repusta eväät esiin ja nautin hiljaisuudesta.
Teenpä vielä notskin ja grillaan makkaraa
Seurailen lintujen puuhia sekä marjojen ja sienien kasvua.
Taivaalla: pilvet, tuuli ja tähdet siinä sitä vasta on ihmettelemistä.
Saunominen rauhassa iltahämärissä kynttilöiden valossa.
Bussiin mennessä sanon kuskille “hei” ja lähtiessä heilutan kiitokseksi kättä.
Matkustajille hymyilen. Joskus saan hymyn takaisin.
Kirjoittaa runoja, kirjaa sekä päiväkirjaa joka puhdistaa mielen päivän tapahtumista.

Näitä voi tehdä yksin tai ystävien kanssa.

Minusta on mukavaa filosofoiminen ystävien kanssa tai yksin pohtia
maailman menoa sekä miettiä omia valintojani.
Eikä tämä maksa mitään tai jos maksaakin niin vähän.
Eikä pää tule kipeäksi ajattelemisesta niin kuin eräät sanovat.
Vaan se avartaa omaa näkemystäsi ja antaa ymmärrystä erilaisuuksien kohtaamisiin sekä hyväksymään sen.

Nyt on aika ottaa halvat huvit käyttöön.
Siispä ME olkaamme itsellemme armollisia ei meidän tarvitse mennä massan mukaan vaan voimme alkaa nauttia harrastuksistamme olemalla oma itsemme.

Vietä sinäkin yksi tunti omassa rauhallisessa retriitissäsi!!!

Ja huomaa miten se kohottaa energioitasi :)

Nauttikaatte syksyn väriloistosta !!!

Sitoutumisesta

SITOUTUMINEN / SITOUTUMATTOMUUS

Nykyään kaikki yrittävät suojautua, pelastautua ja puolustautua.
Miksei vaan myönnetä virheitämme ja olla erilaisia katsonta kannaltamme.

Elämämme helpottuisi jos uskaltautuisimme sitoutua paremmin asioihin.

Media on suoltanut mitä ihmeellisempiä esikuvia elämällemme.

Minä median silmin yläkuvassa ja todellisuudessa alakuva :)
Olisi helpompi olla tavallinen ihminen, tavallisine toiveineen ja tarpeineen.

Kuka vetää ”naruasi” vai sinä itse ???

Työsaralla mikään ei ole varmaa, ei edes valtion ”leivissä”.
Nykyään ihmiset ei sitoudu työnantajaansa. Sitä hoitaa tehtäviään kunnolla, mutta ei omistaudu työlleen samalla syvällä tavalla kuin ennen.

Henkisesti sitoutumattoman on helpompi irrottautua ja lähteä pois, kun häntä ei enää tarvita.

Entä sitten materiaan sitoutuminen???
Talot, autot, lomat, velat jne…

Panee miettimään: Sitoutumattomuus on hiipinyt myös läheisiin ihmissuhteisiin?

Jotta sydämeen ei sattuisi, kun suhde karahtaa karille.
Pakoon on päästävä heti kun siltä tuntuu, lupauksia annetaan korkeintaan viikoksi kerrallaan.
Elämme tällä hetkellä maailmassa jossa ei ole kuin vain pätkätöitä ja pitkä pätkä toimimattomia ihmissuhteita.

Mistä tämä kertoo?
Henkisestä kylmyydestä sekä uskalluksesta ottaa vastuuta ja olla oma itsensä.

”Syynä uskalluksen puutteeseemme ei ole asioiden vaikeus,
vaan asiat ovat vaikeita, koska me emme uskalla”.

Miten sinun mielestäsi?"

Hylätyksi tuleminen on rankka kokemus.
Minua itseäni on vaikeissa elämänkäänteissä lohduttanut tieto, että on kohtalonkavereita.

Ja selvinneet siitä.
Taistelleet, surreet, luopuneet ja vähitellen löytäneet tiensä takaisin iloon.

Mikään ei ole koskaan lopullista, aina on olemassa uusi päivä uusine mahdollisuuksineen.

Uskaltakaamme ojentaa kätemme ja uskaltakaamme edelleenkin luottaa toinen toisiimme,

sillä muuta meillä ei ole kuin toisemme.

Toinen ihminen on toisen ihmisen tärkein ja kallein pääoma!

Mukavaa kesää kaikille !!!

T: Helinäkeiju

Rupsahda rauhassa

Kauneus on katsojan silmissä!

Kirjoitin täs männeel viikolla vanhuudesta. Sain paljon mukavia sanoja aikaiseksi ja kuis kävikään JOOOOpa joooooo...Ei se tallentunutkaan, mutta en anna sen masentaa vaan yritän nyt uudestaan.

Minulla on onni ja ilo tuntea eri-ikäisiä ihmisiä jotka tuovat elämääni sitä iloa, naurua ja suruakin koska se kuuluu elämään. Jos ei ole "kovaa" ei ole elämääkään.

Olen aina ottanut asiat käsittelyyn HETI enkä myöhemmin. Ehkä näin olen selvinnyt kaikista koettelemuksistani tähän ikään asti kohtalaisen hyvin. Tehnyt kulloinkin parhaalla katsomallani tavalla päätökset ja mennyt niillä eväillä eteenpäin.

Arpia on jäänyt sydämeeni, mutta olen antanut ANTEEKSI itselleni ja muille. Näin olen jaksanut mennä taas elämässäni eteenpäin. Tässä yks' mottoni:

Älä koskaan vastusta mitään.

Jos luulet, että vastustaminen poistaisi sen,

ajattele uudelleen.

Sinä ainoastaan istutat sen syvemmälle.

Minun 30- 40-50 ikäkriisini meni jotenkin ohi huomaamattani.

Ymmärrän silti toisia jotka käyvät kriisinsä läpi.

MIKSI?

Koin noihin aikoihin elin elämää suurempia asioita, taistelin hengissä olemisen puolesta.

En joutanut miettiin työuraani, liikakilojani, tulevia ryppyjäni enkä sitä, että avioliittoni oli kariutumassa.

Minulla oli 30:n kohalla lapsesta huoli ,sairasteli TODELLA paljon ja olin yksin asioiden kanssa vaiks olin naimisissa.

40:n kohdalla taas koin monia suuria leikkauksia jotka epäonnistu toisensa jälkeen.

Käväsin pari kertaa tehollakin.

50:n kohdalla realiteetit ovat kohdallaan ja osaan nauttia itsestäni sellaisena kuin olen ja iloita pienistä asioista. Ei liikakilot haittaa, rypyistä puhumattakaan nehän ovat nauramisesta....

Tämä seuraava runo joka sopii minulle "sairaan" hyvin.

Matkalla vanhuuteen

Äänettömästi se meitä kaikkia lähenee,

sen huomaa kun askel lyhenee.

Kukaan ei enää vihellä perään,

vaan toisenlaisia katseita kerään.

Huumoria päivittäin teen,

se on tärkeää matkalla vanhuuteen.

Vanhuus tuo mukanaan uudet nautinnot ja ilot,

jopa vyötäisiin liikakilot.

Sitä arvostaa itseään kuin antiikkiesinettä,

ja oppii nauttimaan pienistä asioista, voi että.

Matkalla vanhuuteen ei kannata kaahata,

sinne ehtii itsensä kyllä hitaamminkin raahata.

Tämä 50:n IKÄ on ihana kun sen vain oivaltaa.

Voimia kaikille, minkä asian kanssa sitten painitkin.

Se mikä ei tapa VAHVISTAA.

Aurinkoa päiviinne!!!

Jokaisessa on jotain hyvää

T:pi Helinäkeiju

TASAPAINOILUA

TASAPAINOILUA!!!
JIN yin- JANG yang

Elämä yhtä tasapainoilua, ja muutos on jatkuvaa.
Nämä kaksi ovat vastakkaisia energioita, mutta toisiaan täydentäviä perusvoimia.

Jin symboloi muun muassa naisellisuutta, negatiivisuutta, pimeyttä sekä passiivisuutta

Jang vastaavasti miehisyyttä, positiivisuutta, valoa sekä aktiivisuutta.

Kumpikaan ei ole toistaan parempi vaan tärkeää olisi löytää näiden kahden tasapaino.

ILO - SURU
RIKKAUS - KÖYHYYS
POSITIIVISUUS - NEGATIIVISUUS
VALKOINEN - MUSTA
ANTAA - SAADA
Listaa voisi jatkaa vaiks kuinka.

Kumpaa sinä olet tällä hetkellä???

Tehdäänpä pieni testi :) ja laitetaan ne pari ”hernet” pääs miettiin.

Non niiiin ravistelehan vähän päätäsi….
Mietitään alla olevaa taulukkoa.
Miten ne ovat erivastakohtia?
Mitä tapahtuisi jos toista ei olisikaan?

Jang elementtejä

mies, toiminta, järki, ajatus, isä, taivas

Jin elementtejä

nainen, lepo, intuitio, tunne, äiti, maa

TUNNEKIPUJA !!!!!!!!…….??????

Luovuus on uusien asioiden hyväksymistä.

Luovuus on omana itsenä olemista.

Luovuus on ehjänä säilymistä muutoksessa.


Kulkiessamme tätä elämän / kasvun tietä
tulemme ain välillä risteyskohtaan.
Silloin olisi hyvä jakaa asioita toisen kanssa.
Purkaa omia tunnelukkoja ja ajatusmaailmaansa.

Jos tarviit olkapäätä niin tiedät mistä minut löytää.
Lähdetään silloin yhdessä parantamaan maailmaa vaiks ”katutasolle”
tai ollaan vain kynttilän ja hyvän musan parissa.

Tähän loppuun sopii seuraava:

"Jokainen joka yhä odottaa kasvavansa on nuori.

Joitakin asioita sanotaan vain tekemällä ”.

Annetaan tällä viikolla aikomusten muuttua toiminnaksi!!!

Haleja kaikille

Ymmärrätkö väsynyttä???

YMMÄRRÄTKÖ VÄSYNYTTÄ???

Sanotko usein näitä ”kliseitä” piristy-nyt-ihmeessä !
Nämä kehotukset vain lisäävät väsyneen kuormaa entisestään. Hänellä on jo valmiiksi pitkä lista asioita, joita pitäisi ehtiä ja jaksaa, ja joita ei kuitenkaan jaksa.
Sitä on itsekin enemmän kuin turhautunut voimattomuuteensa. Luulosairaan leimanhan sitä helposti otsaansa saa, tai laiskan.

Väsymys on tämän päivän ”TOP” - jo hyvin nuoretkin ihmiset väsähtävät ja uupuvat. Väsymyksen taakse ei läheskään aina kätkeydy fyysistä sairautta, menetystä tai muuta vastaavaa. Väsymys voi johtua myös henkisestä turhautumisesta tai liian raskaasta elämänkuormasta. Loppuun palamiseen johtava väsyminen tulee hiipimällä, ja on siksi niin vaarallista. Ihminen tottuu vähemmän virkeään oloonsa, eikä oikein muistakaan, miltä jaksava ja energinen olo tuntui.

Mutta mitä me voisimme tehdä auttaaksemme ja tukeaksemme lähimmäistä, jonka voimat alkavat olla vähissä?
Kuunnella, suhtautua hänen kertomukseensa riittävän vakavasti. Kyllä hän itse tietää kaikki ulkoilut, vitamiinit, levot, vaihtelut ja virkistykset, turha niistä on hänelle paasata ja luennoida. Hän itse huolehtisi kaikesta tuosta, jos vain jaksaisi.
”Mitä minä voin tehdä auttaakseni sinua”, on aika hyvä kysymys.
Antaa lupa olla "väsynyt".
Hyvä idea on myös se, että auttaa kysymättä. Hakee kaverinsa ulos lenkille, ihan pienelle kävelylle puistoon, ellei hän enempää jaksa. Tuo hänelle purkillisen vitamiineja tai vaikkapa pussillisen appelsiineja. Näyttää että välittää.

Väsyneelle ja vetäytyneelle ei kannata kertoa omista hauskoista retkistä, matkoista ja tapahtumista. Toisten seikkailut eivät oikein inspiroi, kun itse hädin tuskin jaksaa kauppaan raahautua.
Tavallinen jutustelu jokapäiväisistä asioista riittää. Tai vaikkapa runon tai ”Tenavat terävinä”-tokaisun lukeminen puhelimessa - kaikki sellainen on hyvästä, jossa lähtökohtana on uupuneen ihmisen auttaminen ja piristäminen.

"Rentoutuessa näkee sydämellään.

Kiire ja stressi irrottaa otteen,

ajatukset selkiää,

luovuuskin herää eloon".

Työpaikoilla monet ihmiset tänä päivänä taistelevat voimiensa äärirajoilla.

Vaatimukset kasvavat, ja huoli oman työpaikan säilymisestä painaa mieltä sekä väliinpitämättömyys töiden suhteen ja toisille jättäminen.

Mitä enemmän voipuneita ihmisiä meillä on eri työpisteissä, sen suurempi on myös virheitten ja onnettomuuksien vaara.

Jos huomaa, että vieruskaveri rupeaa unohtelemaan asioita, huokailemaan syvään ja olemaan poissaolevan oloinen, asia kannattaa ottaa puheeksi.

Ketään ei saisi jättää yksin!!!

Eikä voimiaan saisi venyttää katkeamispisteeseen asti.
Rohkaisevat sanat ja ystävällinen palaute auttaa jaksamaan.
Ja ymmärtäminen, hyväksyminen.
Ihmisellä täytyy olla oikeus olla jaksamatta.
Häntä ei saa painostaa ja pakottaa olemaan virkeämpi kuin on.
Itsellekin on hyvä olla armollinen.
Lepo ja irrottautuminen ei ole laiskuutta.

Se on itsestä ja lähimmäisistä huolehtimista parhaimmillaan.

Riittävän levon ja väliaikaisen vetäytymisen jälkeen jaksaa taas.
Kenties hitaammassa tahdissa kuin ennen, mutta tahdin hidastuminen on paljon parempi vaihtoehto kuin sen täydellinen lopahtaminen.

Voimia kaikille!!!

nukkuneen rukous

””Nukkuneen rukous””

Sanonta: ”on kuin nukkuneen rukous”.
On yleensä väsynyt ihminen. Minulle se edustaa onnea.
Uni ja unelmat ovat ihmisen polttoainetta.
Kun niistä joutuu luopumaan, luopuu samalla myös tulevaisuudesta.

Kyse on kuitenkin aivan samasta asiasta. Siitä suuresta tuntemattomasta, joka antaa ja ottaa kyselemättä ja keskustelematta meidän kanssamme tai varoittamatta etukäteen.

Liian harvoin tulee ajateltua kuitenkin sitä hyvää, josta osalliseksi olen elämässäni päässyt.
Olisi hyvä pysähtyä joskus miettimään, minkälaisilla asioilla
täytän päiväni ja minkälaisiin asioihin uhraan ajatuksiani ja tarmoani.

Entäpä jos tänään ei olisikaan loppuelämäni ensimmäinen päivä vaan viimeinen?
Liian harvoin sitä miettii seuraavaa, tekee vaan.
”Olenko antanut aikaa niille asioille jotka ovat kallisarvoisempia ja rakkaimpia” ?
”Onko huoleni ja murheeni olleet tosiaankin uhratun ajan ja murehtimisen arvoista” ?

Sanonta: ”autuaita ovat ne, jotka uskovat vaikkeivät näe”.
Pölkkypäitä ovat varmaankin sitten ne, jotka eivät usko vaikka näkisivätkin.

On vaikea sanoa, missä määrin elämääni vaikuttaa sattuma, taito, sallimus tai jokin muu taivaallinen suunnitelma.
” Kellot ”ovat soineet minulle monta kertaa, mutta olen kuitenkin saanut vielä tilaisuuden.
Minun elämääni on annettu aivan konkreettisia ihmeitä vuodesta toiseen, niin kuin ystävillenikin. Otin opikseni ja en. Aivan kuin elämä itse tahtoisi muistuttaa tasaisin väliajoin, ettei kaikki hyvä ole suinkaan itsestään selvää.

Vaikka haaveeni / unelmani ovatkin jo totta ja jäljellä olevatkin tuoksuvat mahdollisuuksilta, on vaikea olla joskus elämääni tyytyväinen.
Peilikuvaani katsoessani näen puutteeni ja katsoessani elämääni,

näen asioita, joita ilman olen jäänyt.

Elämä ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys.
Elämä on salaisuus, jonka kulkua ei voi ennustaa etukäteen.

Vaikken voikaan päättää, mitä elämä antaa eteeni, voin itse päättää kuinka siihen suhtaudun.

On naiivia ja lapsellista uskoa, että pahan voi muuttaa tahdonvoimalla hyväksi.
Jokaisessa myrskypilvessä on kuitenkin vähintään katinkullalla sivelty reunus.

Vaikken voikaan vaikuttaa elämäni suuntaa, voin silti muuttaa sen sisältöä.
Kyse on vain asenteista.
Mielen myrkyttäminen on helppoa ja tapahtuu aivan huomaamatta.

Positiivinen elämänasenne on elämänmittainen tie ja tapa kulkea.
Kun olen polttanut ns. ”näppini” !!!
Katson peiliin ja totean tosiasiat ja keskityn taas ajattelemaan sitä kauneutta

jota minustakin löytyy.

Annan itselleni armoa ja anteeksiantoa sekä suhtaudun jälleen elämääni huumorilla.

Tänä iltana, ennen nukkumaanmenoa, minä haluan vielä lausua nukkuneen rukouksen kiitoksena joko Jumalalle, Elämälle tai Kohtalolle, riippuen ihan siitä, mihin itse kukin meistä uskoo.

”Haluan kiittää tästä elämästä, joka on kaukana täydellisestä ja joka vie minusta välillä viimeisenkin pisaran.

Kuitenkin se on minun elämääni, joka maistuu todelliselta yrittämiseltä, tekemiseltä ja saavuttamiselta.

Ja tuntuu ennen kaikkea kahdelta tahmaiselta ja pullealta kädeltä, jotka luottavaisesti puristavat rypistyneitä kämmeniäni hakiessaan turvaa minusta.
Mitä ikinä elämä annatkin eteeni, huomenna haluan muistaa, tänään kiittää menneestä päivästä. Jos se olisikin viimeiseni niin ainakin tiedän tehneeni sen aikana parhaani.

Ehken ole kaikkeen kyennyt, kaikkea muistanut tai edes omia tavoitteitani täyttänyt.

Kuitenkin olen muistanut rakastaa perhettäni, ajatella ystäviäni, hoitaa tärkeimmät velvollisuuteni ja ojentaa edes kerran auttavan käteni ja hymyillä ilman mitään näkyvää syytä. Ja jos en huomenna jaksaisi tai muistaisi edes tätä vähää, voin aina luottaa siihen, että harva meistä täällä saa ansionsa mukaan. Sen verran armollinen elämä kuitenkin meitä kohtaan”.

Tervehdys te kaikki !

Tämä on taas niitä "päiviä"......

Vaikea keskittyä, liian paljon pyörii oman navan ympärillä.

Tahtoa ois mut ei voimia.

Löysin tällaisen runon jonka haluan jakaa tein kanssa.

Mulle tuli ainakin rauhallinen olo tätä kuunnellessa ja lukiessani runoa.

LEPO

Ottaa vastaan

Ilman tarvetta huolehtia

ohjata elämää

manipuloida

hallita ketään

hallita itseään

Tulla

Jokaisen päivän tulla

vastustelematta

ponnistelematta

pelotta

itseäni tuntemaan oppien

Hyväksyä

Hyväksyä muut

heidän asenteensa

menneisyytensä

tapansa

heidät itsensä

tervetuloa

Hyväksyä itseni

kaukana täydellisyydestä

kömpelö

joskus onnellinen

joskus epätoivoinen

täysin inhimillinen

täydellisesti inhimillinen

Niinkuin pitäisi olla

niin on nyt.

Asioilla on tapana järjestyä :)

I'll come back

Huolestuminen

Tere, tere kaverit!!!

Koittekee kestää kyl mä joskus opin nää kuvat laittaa yks' kerrallaan :)

Minua on lähiviikkoina huolestuttanut/mietityttänyt monet asiat, niin itselläni kuin ystävillä, joille myös tapahtuu vaiks mitteeeee.....

Turhat olen käsitellyt ja heittänyt Ö- mappiin, ja ne mihin en pysty vaikuttamaan... täytyy vain oppia elämään niiden kanssa miten parhaiten taidan.

En sano että se on helppoa.

Mutta onneksi ollaan menossa kevättä kohti ja aurinko paistaa useimmin.

Tulee kesäterassit, uikkari kelit sekä pääsen kokeilee englannin taitojani ;)

Siin sitä hauskaa taas riittää molemmille oaspuolille, sanotaanhan sitä

NAURU PIDENTÄÄ IKÄÄ, muistahan hymyillä ainakin!!!
ps. Minun rakas ystävä sai hiljan KAKSOSET ,tyttöjä molemmat. Jeiiiiii

Tässä ois sitä faktaa %:na

Mistä me huolestumme?

40 % Asioista jotka eivät koskaan toteudu
35 % Asioista joihin emme voi vaikuttaa

15 % Asioista jotka toteutuivat paljon paremminkuin mitä odotimme
8 % Mitättömät huolet
2 % Aiheelliset huolet

Siirrä yksi tunti päivässä turhiin huoliin käyttämästäsi ajasta rakentavaan toimintaan ja saat yhdeksän uutta 40-tuntista työviikkoa vuoteen!

Löydätkö paremman sijoituskohteen?

Huoletonta työviikkoa ja aurinkoa, iloa, voimia päiviinne!!!