nukkuneen rukous

””Nukkuneen rukous””

Sanonta: ”on kuin nukkuneen rukous”.
On yleensä väsynyt ihminen. Minulle se edustaa onnea.
Uni ja unelmat ovat ihmisen polttoainetta.
Kun niistä joutuu luopumaan, luopuu samalla myös tulevaisuudesta.

Kyse on kuitenkin aivan samasta asiasta. Siitä suuresta tuntemattomasta, joka antaa ja ottaa kyselemättä ja keskustelematta meidän kanssamme tai varoittamatta etukäteen.

Liian harvoin tulee ajateltua kuitenkin sitä hyvää, josta osalliseksi olen elämässäni päässyt.
Olisi hyvä pysähtyä joskus miettimään, minkälaisilla asioilla
täytän päiväni ja minkälaisiin asioihin uhraan ajatuksiani ja tarmoani.

Entäpä jos tänään ei olisikaan loppuelämäni ensimmäinen päivä vaan viimeinen?
Liian harvoin sitä miettii seuraavaa, tekee vaan.
”Olenko antanut aikaa niille asioille jotka ovat kallisarvoisempia ja rakkaimpia” ?
”Onko huoleni ja murheeni olleet tosiaankin uhratun ajan ja murehtimisen arvoista” ?

Sanonta: ”autuaita ovat ne, jotka uskovat vaikkeivät näe”.
Pölkkypäitä ovat varmaankin sitten ne, jotka eivät usko vaikka näkisivätkin.

On vaikea sanoa, missä määrin elämääni vaikuttaa sattuma, taito, sallimus tai jokin muu taivaallinen suunnitelma.
” Kellot ”ovat soineet minulle monta kertaa, mutta olen kuitenkin saanut vielä tilaisuuden.
Minun elämääni on annettu aivan konkreettisia ihmeitä vuodesta toiseen, niin kuin ystävillenikin. Otin opikseni ja en. Aivan kuin elämä itse tahtoisi muistuttaa tasaisin väliajoin, ettei kaikki hyvä ole suinkaan itsestään selvää.

Vaikka haaveeni / unelmani ovatkin jo totta ja jäljellä olevatkin tuoksuvat mahdollisuuksilta, on vaikea olla joskus elämääni tyytyväinen.
Peilikuvaani katsoessani näen puutteeni ja katsoessani elämääni,

näen asioita, joita ilman olen jäänyt.

Elämä ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys.
Elämä on salaisuus, jonka kulkua ei voi ennustaa etukäteen.

Vaikken voikaan päättää, mitä elämä antaa eteeni, voin itse päättää kuinka siihen suhtaudun.

On naiivia ja lapsellista uskoa, että pahan voi muuttaa tahdonvoimalla hyväksi.
Jokaisessa myrskypilvessä on kuitenkin vähintään katinkullalla sivelty reunus.

Vaikken voikaan vaikuttaa elämäni suuntaa, voin silti muuttaa sen sisältöä.
Kyse on vain asenteista.
Mielen myrkyttäminen on helppoa ja tapahtuu aivan huomaamatta.

Positiivinen elämänasenne on elämänmittainen tie ja tapa kulkea.
Kun olen polttanut ns. ”näppini” !!!
Katson peiliin ja totean tosiasiat ja keskityn taas ajattelemaan sitä kauneutta

jota minustakin löytyy.

Annan itselleni armoa ja anteeksiantoa sekä suhtaudun jälleen elämääni huumorilla.

Tänä iltana, ennen nukkumaanmenoa, minä haluan vielä lausua nukkuneen rukouksen kiitoksena joko Jumalalle, Elämälle tai Kohtalolle, riippuen ihan siitä, mihin itse kukin meistä uskoo.

”Haluan kiittää tästä elämästä, joka on kaukana täydellisestä ja joka vie minusta välillä viimeisenkin pisaran.

Kuitenkin se on minun elämääni, joka maistuu todelliselta yrittämiseltä, tekemiseltä ja saavuttamiselta.

Ja tuntuu ennen kaikkea kahdelta tahmaiselta ja pullealta kädeltä, jotka luottavaisesti puristavat rypistyneitä kämmeniäni hakiessaan turvaa minusta.
Mitä ikinä elämä annatkin eteeni, huomenna haluan muistaa, tänään kiittää menneestä päivästä. Jos se olisikin viimeiseni niin ainakin tiedän tehneeni sen aikana parhaani.

Ehken ole kaikkeen kyennyt, kaikkea muistanut tai edes omia tavoitteitani täyttänyt.

Kuitenkin olen muistanut rakastaa perhettäni, ajatella ystäviäni, hoitaa tärkeimmät velvollisuuteni ja ojentaa edes kerran auttavan käteni ja hymyillä ilman mitään näkyvää syytä. Ja jos en huomenna jaksaisi tai muistaisi edes tätä vähää, voin aina luottaa siihen, että harva meistä täällä saa ansionsa mukaan. Sen verran armollinen elämä kuitenkin meitä kohtaan”.